Rippijuhlat

 

Rippijuhla eli konfirmaatio, jossa nuoresta tulee seurakunnan täysivaltainen jäsen. Konfirmaatio tapahtuu tavallisesti seurakunnan omassa kirkossa messun yhteydeydessä. Konfirmaatiossa on kysymys kastetun vahvistamisesta uskon tiellä. Rippijuhlia edeltää aina rippikoulun käyminen. Konfirmaatiossa seurakunta rukoilee nuoren puolesta ja kummit voivat osallistua nuoren siunaamiseen.

Rippikoulu tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden pohtia elämän tärkeitä kysymyksiä: suhdetta itseen, toisiin ihmisiin ja Jumalaan. Rippikoulun käynti antaa oikeuden kirkolliseen avioliittoon vihkimiseen, oikeuden osallistua itsenäisesti ehtoolliselle ja oikeuden kummin tehtävään. 16 vuotta täytettyään voi äänestää seurakuntavaaleissa tai asettua itse ehdokkaaksi 18-vuotiaana. Kirkkoherranvaalissa saavat äänestää 18 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet.

Konfirmaatiomessun jälkeen on tapana järjestää rippijuhlat. Ne voi järjestää kotona tai muussa sopivassa paikassa. Juhliin kutsutaan yleensä mukaan lähiomaiset, perheen ja nuoren ystävät sekä kummit. Juhliin voi kutsua myös rippikoulun isosia ja työntekijöitä. Juhlan ohjelmaksi riittää kahvittelu ja yhdessäolo. 

Albat nuorten päällä

Rippikoulu on puolen vuoden mittainen tutustuminen seurakuntaan ja kristilliseen uskoon. Usein rippikoulu käydään sinä vuonna, kun nuori täyttää 15 vuotta. Rippikoulun voi käydä myös aikuisena.

Rippikoulu edeltää rippijuhlia

Nuorta kannattaa juhlia. Yksi etappi monen nuoren elämässä on rippikoulun päättäminen, jonka jälkeen kirkossa järjestetään konfirmaatiojuhla. Lisäksi kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.

Konfirmaatio tapahtuu jumalanpalveluksessa

Rippijuhlia vietetään rippikoulun käyneen ja konfirmoidun nuoren kunniaksi. Nuorelle rippijuhlat ovat tärkeä aikuistumisjuhla.

Rippijuhlien järjestäminen